Suomeksi

Närpiön Teatterin taustalla on nuorisoyhdistysten vilkas ja hedelmällinen harrastustoiminta. Jo 1930-luvulla käynnistyi revyytoiminta Keski-Närpiön nuorisoyhdistyksessä, ja niistö ajoista löhtien revyyt ovat kasvattaneet monia lupaavia nöyttelijöitä.

Vuonna 1963 Närpiössä kokoonnuttiin ensimmäistä kertaa keskustelemaan teatteriyhdistyksen muodostamisesta, ja 16. tammikuuta 1964 perustettiin Närpiön Teatteri. Hallitukseen valittiin Trygve Erikson puheenjohtajaksi, Elisabeth Broman sihteeriksi ja kassanhoitajaksi, sekä muiksi jäseniksi Ulf Malm, Linnea Kronqvist ja Lennart Lassfolk.

Pyörivä katsomo rakennettiin kesällä 1966 ja se valmistui juuri sinä päivänä, kun Väinö Linnan teokseen Täällä Pohjantähden alla I perustuvalla näytelmällä oli ensi-ilta. Katsomoa ei ehditty edes testata, miten se toimisi ollessaan täynnä yleisöä.

Vuonna 2004 Närpiön Teatteri täytti 40 vuotta, jolloin se saattoi luoda silmäyksen menneisiin tapahtumiin. Teatterin toimintaa ovat luonnehtineet antaumuksellisuus, innostuneisuus, korkea taiteellinen taso ja olennaisena osana myös sosiaalinen yhdessäolo, jonka kaltaista on vaikea löytää mistään muualta. Monet ovat ne näytelmät, näyttelijät, ohjaajat, lavastajat ja tietysti myös yleisöt, jotka ovat nähneet Öjskogsparken -puistoalueen Närpiössä.

Närpiön Teatterin kahtena tärkeänä peruselementtinä ovat pyörivä katsomo ja Närpiön murre. Hieman liioitellen voisi sanoa, että Närpiön Teatterin varhaiset esitykset olivat ensimmäisiä todellisia yrityksiä hyödyntää murretta suomenruotsalaisessa teatterissa. Tosin murre ei suinkaan ollut mitään uutta harrastelijateatterin piirissä, mutta aiemmin tarkoituksena oli ollut usein tuoda esiin murteen koomisuutta. Närpiön Teatterissa olemme aina ottaneet murteen vakavasti ja antaneet murteen ilmaista inhimillisen käyttäytymisen kaikkia puolia: iloa, surua, tuskaa, vakavuutta. Sitä paitsi Närpiön murre on lähes kaikkien esiintyjien äidinkieli.

Lipunvaraus; katso biljettbokning